Kuinka kreisiä se sitten on, että edellisestä päivityksestä on vain pari päivää ja tämä on viikon kolmas julkaisu. Kerta kaikkiaan upea ryhtiliike meneillään. Siispä asiaan.
Pitikin sattua ja just tänään
Siihen nähden, että tämän ravintola-arvion kirjoittaneen toimittajan sukunimestä voisi kuvitella jotain, niin pääsi hieman erikoinen ja ajallisesti harmillinen virhe sattumaan. Ravintoloitsijan sukunimi oli kirjoitettu väärin, ilmeisesti ääntämistä mukaillen.
Sinänsä pieni virhe, mutta ihmetetyttää, miten perusasiat ovat toistuvasti jutuissa pielessä. Toisekseen tuo ajallinen harmillisuus oli ruotsalaisuuden päivä ja nimi olisi siksikin saanut mennä oikein.
Ounastelen, että toisin kuin jutussa väitetään:
Ravintolan nimen rimmaaminen Granin kanssa on myös viehättänyt Kanin toiminnan viime vuonna aloittanutta Mansikka Keinänen-Jesterbergiä.
ravintoloitsijan sukunimi on Keinänen-Jästerberg. Mikäli näin on, niin erityisen huono päivä kyseiselle virheelle.
Meikämandoliini ite sähköpostissa oikaisut@hs.fi:lle 6.11.2023
Ja niinhän se tietysti olikin, kuten ounastelin.
Oikaisu 6.11. kello 19.33: Mansikka Keinänen-Jästerbergin sukunimi oli aiemmin kirjoitetti [sic] virheellisesti muotoon Keinänen-Jesterberg.
Helsingin Sanomat 6.11.2023
No mut hei, on tää uutta mulle
Hesari väitti jutussaan virheellisesti tekstiviestihuijausta uudeksi, vaikka oli uutisoinut asiasta aikaisemmin ja toin tietoon, että vastaavia viestejä oli liikkeellä vähintään 8 kuukautta aikaisemmin.
Helsingin Sanomat ei katsonut tarpeelliseksi korjata juttuaan.
Jutussa väitetään virheellisesti, että kyseessä olisi uusi huijaus. Pitäisin erikoisena, jos huijaus muuttuisi uudeksi sillä, että taho, jona esiinnytään muuttuu. Toisekseen vastaavia viestejä on ollut liikkeellä aikaisemminkin. Tämän voi todeta esimerkiksi tuosta: https://twitter.com/klikkioy/status/1631272634947174400.
Lisäksi uutisoitte jo asian muutama päivä sitten https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009964508.html.
Meikämandoliini ite sähköpostissa oikaisut@hs.fi:lle 7.11.2023
Emmää jaksa enää tätä, enkä teitä
Seuraavissa jutuissa oli virheitä enemmän kuin seuraavassa esitän. Ongelman ytimessä taas se, että toimittajat eivät osaa riittävän hyvin englantia, heillä ei ole aikaa paneutua heille epäselviin asioihin, eikä aikaa kirjoittaa huolellisesti.
Tämä on niin monimutkainen ja -tahoinen soppa, etten jaksa avata tätä enempää, vaan laitan pelkästään lähettämäni viestin näkösälle.
Oikaisupyyntö jutusta https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009954052.html sekä jutusta https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009958680.html
Ensimmäisessä jutussa väitetään virheellisesti:
Verikokeet paljastivat, että Semenyalla on elimistössään kolme kertaa enemmän testosteronia kuin tavallisilla naisilla.
Jutun lähteenä olevassa uutisessa kirjoitetaan:
Two sets of test results were leaked in the months that followed the Berlin championships: blood tests reportedly showed Semenya had three times more testosterone in her system than the average woman.
Keskimääräisen muuttaminen tavalliseksi on tässä yhteydessä varsin erikoista ja uskoisin, että ilmaisu on myös loukkaava.
Virhe on myös kohdassa:
Vuodesta 2019 alkaen lajiliitto on puhunut hyperandrogenismin sijaan urheilijoista, joilla on eroja seksuaalisessa kehityksessään.
Termi DSD (Differences of Sex Development) tuottaa jatkuvasti ongelmia teidän uutisoinnissanne. Suosittelen yhtenäistämään termin käytön. Siitä löytyy useita eri muotoja kuten:
sukupuolen kehityksen variaatio (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009958653.html) [erikoista, että jutussa lyhennettä ei avata]
sukupuoliselta kehitykseltään erilainen (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009958680.html)
sukupuolen kehityksen häiriö (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008876276.html)
Kiistatonta lienee, että kyseisessä jutussa käytetty ”seksuaalinen kehitys” on väärä ja loukkaava.
Jutussa todetaan myös:
WA:n raja-arvot ovat voimassa keskimatkoilla 400 metristä mailiin, joten Semenya osallistui kesän 2022 MM-kisoissa 5 000 metrille. Hän jäi alkuerässään 13:nneksi ja karsiutui finaalista.
Raja-arvot ovat voimassa kaikissa yleisurheilulajeissa, ei pelkästään juoksussa tai osassa matkoja (https://worldathletics.org/news/press-releases/council-meeting-march-2023-russia-belarus-female-eligibility). Lisäksi tästä jää epäselväksi se, että raja-arvot koskevat nykyään ainoastaan naisten sarjassa kilpailevia DSD-urheilijoita (World Athletics sääntökirja C3.6 – Eligibility Regulations for the Female Classification, kohta 3.1). En monimutkaista asiaa enempää selittämällä siirtymäsäännöksistä.
[Viestissä ei ollut linkkiä sääntökirjaan, mutta kiinnostuneille se löytyy tätä klikkaamalla.]
Sivuhuomiona todettakoon, että kyseisessä jutussa annetaan kirjamarkkinoinnin nimissä Semenyan kertoa yksipuolisesti näkemyksiään ilman minkäänlaista haastamista tai laajempaan kontekstiin asettamista. Tämä virhe onneksi korjataan toisessa oikaisupyynnön kohteena olevassa jutussa ( https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009958680.html). Siinä todetaan virheellisesti:
IAAF vaati Semenyan sukupuolen testaamista kisan alla, koska hänen elimistössään oli testosteronia kolminkertaisesti yli naisjuoksijoille sallitun arvon, joka oli tuolloin 5 nanomoolia. Sittemmin WA on kiristänyt rajaa 2,5 nanomooliin, ja se on nykyisin voimassa kaikissa yleisurheilulajeissa, ei vain tietyillä juoksumatkoilla.
Nanomoolimäärä taitaa olla virheellinen. Saatte itse selvittää, mikä se oli tarkalleen ja oliko edes tarkkaa rajaa olemassa. Väite virheellisyydestä perustuu siihen, että 2011 rajaksi asetettiin 10 nmol/l (https://www.theguardian.com/sport/2019/feb/19/caster-semenya-lawyers-testosterone-limit-flawed-hurtful-iaaf).
Lisäksi naisurheilijoille ei ole asetettu testosteronin raja-arvoja. Kuten aikaisemmin jo totesin, raja-arvot koskevat nykyään ainoastaan naisten sarjassa kilpailevia DSD-urheilijoita.
Olette joutuneet korjaamaan raja-arvoihin liittyvän virheen ennenkin (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008876276.html).
Meikämandoliini ite sähköpostissa oikaisut@hs.fi:lle 8.11.2023
Yllä oleva on mainio esimerkki siitä järjettömästä vaivannäöstä, jonka lukija joutuu tekemään, jos haluaa valvoa, ettei lehti suolla pihalle höpöpuheita. Tällainen osoittaa sen, että nykyinen järjestelmä, jossa toimijalle ei koidu mitään seuraamuksia, ei voi olla toimiva tai tehokas.
Norjassa toimii medioiden yhteisesti rahoittama faktantarkistuspalvelu. Ehdotan samantyyppisen palvelun perustamista Suomeen, mutta sillä erotuksella, että se etsii virheitä julkaisuista. Rahoitus koostuisi vuosittaisesta maksusta, sekä julkaisuilta ja toimittajilta perityistä virhemaksuista.
Ensimmäistä juttua korjattiin puutteellisesti seuraavasti.
Oikaisu 8. marraskuuta kello 21: Korjattu kaksi kohtaa: Toisessa kirjoitettiin virheellisesti ”tavallisista naisista”, kun oikea ilmaisu on ”naisilla keskimäärin”. Tekstin kohta ”eroja seksuaalisessa kehityksessään” korjattu muotoon ”sukupuoliselta kehitykseltään erilainen”. Tarkennettu kohtaa raja-arvoista kertomalla, että ne olivat kevääseen 2023 saakka käytössä keskimatkoilla. Sen jälkeen raja-arvot ovat olleet käytössä kaikissa yleisurheilulajeissa.
Helsingin Sanomat 8.11.2023
Toista juttua ei oikaistu, eli sinne virheet jäivät.