Kategoriat
Helsingin Sanomat

Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu

Otsikon latteudella voisi alustaa mitä tahansa, mutta väännetään siitä kaksi tasoa. Ensinnäkin julkaisutahti on pääsääntöisesti onneton ja ei se muuksi muutu, jos jokin ei muutu. Tekosyynä selitellään, että vastenmielisyys kirjoittaa johtui osittain siitä, että muistelin luvanneeni jotain tilastomerkillisyyksiä. Ilmeisesti en ollut, kun ei ainakaan silmään osunut. Kun näitä hutkintoja on useammassa kanavassa tullut tehtyä ja kirjanpito ei ole ollut järjestelmällistä, niin melkoinen plaraaminen päästä kärrylle pyynnöistä ja oikaisuista. Täytyy hoitaa se puoli kuntoon. Lisäksi tavoite saada kahden viikon välein joku sepustus ulos. Tässä ollaan taasen puolitoista vuotta jäljessä.

Toisekseen otsikosta saa väännettyä liittymäkohdan Hesariin. Journalisti-lehti avasi hieman Hesarin organisaatiouudistuksen vaikutuksia ja toimituksen käytäntöjä. Olen tässä blogissa kritisoinut alusta asti juttutehtailua ja täyteuutisten tekemistä. Nyt näyttää siltä, että HS siirtyy vahvemmin siihen suuntaan. Käytännössä siis uutiset kopioidaan huonosti käännettyinä muualta ja toimittajan panos jää muutoin vähäiseksi tai olemattomaksi. Tällainen ei voi olla kestävä toimintamalli.

Journalismin perusongelma on rahoitus. Lähtökohtaisesti julkaiseminen on kalliimpaa kuin kuluttajilta saatava maksu. Tätä täytyy siten jostain lähteestä täydentää. (Podcastit, substackit ja muut yksilö- ja pientoimijat onnistuvat välillä rikkomaan tämän kaavan ja taitaa muutama onnistunut rikastumaankin.) Kustannuksia karsimalla materiaali tuskin pysyy laadukkaana, jolloin kuluttajat vetävät johtopäätökset, jolloin mainostajat siirtyvät sellaisen julkaisun pariin, jossa mainos teoreettisesti nähdään. Mielestäni Hesarin kannattaisi panostaa laatuun määrän sijaan.

Tämä alkoi jo lähestyä pohdintaa siitä, voiko uskottavaa (riippumatonta, laadukasta…) journalismia edes nykypäivänä markkinaehtoisesti tehdä. Sinänsä ihan relevantti ja mielenkiintoinen pohdinta, josta olisi paljon sanottavaa, mutta koska tämän oli tarkoitus olla vain lyhyt alustus vanhoihin oikaisuihin, niin ohjataan lukemaan, mitä Herman ja Chomsky kirjoittivat.

Koivu vai mikä?

En muista olenko aikaisemmin tuonut julki ajatukseni siitä, että lienee vähemmistössä ne kyselyt, visat ja muut interaktiivisuudet, joissa ei olisi jotain vikaa. Visa, jonka vastaukset ovat väärin, on melko joutava.

Viranomaisnimiä kritisoivasta jutusta taisi toimitukseen lähteä useampikin pyyntö ja taisi oman, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen nimeä, koskevan huomion lisäksi sisältää muitakin virheitä, oikaisusta päätellen.

Oikaisu 13.1.2023 kello 08.55: Visassa oli aiemmin vääriä vastauksia merkitty oikeiksi. Korjattu visaan oikeat vastaukset.

Helsingin Sanomat 13.1.2023

No, mitä nyt taas?

Journalistin ohjeet kertovat:

  • 8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 
  • 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
  • 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
  • 12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Tässä Harry Potter -peliä tekosyynä J.K. Rowlingin disautukseen käyttävässä jutussa nuo mainitut kohdat olisi ollut hyvä pitää mielessä.

Marko Junkkari selitti taannoin Uutisraportti-podcastissa toimittajien tarvetta olla hyviksiä. Jaksossa käsittellään Ukkolan media- tai toimittajakriittistä juttua ja sen jälkilöylyjä. Jutussa on kyllä totuuden siemen, valitettavasti se on huonosti kirjoitettu ja perusteltu. Lisäksi kirjoittajan aikaisempi toiminta ja muut henkilöön liittyvät asiat heikentävät vakuuttavuutta. Olisin suonut aiheesta kirjoitettavan sellaisen jutun, sellaisen henkilön kirjoittamana, josta olisi päästy keskustelemaan itse aiheesta. Yhdysvalloissa tätä aktivismia on esiintynyt selkeämmin ja enemmän valtavirrassa. Tämän asenteellisuuden esiin nostaminen on tietysti haastavaa, koska siinä samalla näyttää siltä, että petaa itselleen pedin (hihhuleiden) konservatiivien kanssa. Senkin takia Ukkolan kirjoitus on karhunpalvelus aiheen käsittelylle.

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa monta sivua, mutta sen sijaan, että lähtisin tätä tässä tarkemmin tutkimaan, teen tavanomaisesta toisin ja julkaisen viestinvaihdon Helsingin Sanomien kanssa. Tämä voi jopa hieman avata mielenkiintoisesti jollekin prosessiani oikaisupyyntöjen suhteen.

[Muokkaus 18.6.2024 16.44: Upotus toimii Firefoxilla (jota tietysti käytän), mutta muut tottelevat huonommin. No, voi tuon ladata namiskasta, joten ajaa asiansa. Yritetään korjata.]

[Muokkaus 18.6.2024 18.04: Upotus toimii.]

Täydennetään vielä, että Forstaterin entinen työnantaja tuomittiin korvaamaan hänelle 91 500 puntaa korkoineen työpaikkasyrjinnästä.

Juttu on tyyppiesimerkki siitä, miten asenteellisuus voi vaikuttaa toimittajaan. Sen sijaan, että jutussa kontekstoitaisiin tapahtunutta, toimittaja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten lukija kokonaisuuden näkee, jättämällä olennaisia tietoja kertomatta (vaikka ne hänellä on tiedossa). En ole tyytyväinen jutun muokkauksiin, vaikka ne parannuksia olivatkin.

Juttua muokattu 9.2. kello 15.45: Tarkennettu, että J.K. Rowlingin kommentteja Twitterissä on mielletty transfobisiksi. Lisätty tieto tämän kesällä 2020 julkaisemasta twiitistä.

Juttua muokattu 9.2. kello 22.15: Täsmennetty Rowlingin antavan twiitissään ymmärtää, että ihmisiä, joilla on kuukautiset, tulisi kutsua naisiksi. Jutussa sanottiin aiemmin, että Rowlingin mielestä pelkästään cis-sukupuolisilla naisilla on kuukautiset.

Helsingin Sanomat 9.2.2023

Lopuksi pieniin päin

Sinnikkäästä ajokortin jahtaajasta kertovassa jutussa oli pari pientä virhettä, mutta osaa ei haluttu korjata.

Pilkkuvirhe ja syöksykierre, jolla tarkoitettiin oikeasti noidankehää, jäi sinne pyynnöstä huolimatta. Ylimääräinen ”tuhatta” on jonkun toisen tarkkasilmäisen tuotosta.

Korjaus 20.3.2023 kello 13.06: Poistettu ylimääräinen ”tuhatta”-sana tilasto-osuudesta, ja korjattu kuvatekstistä työharjoittelupaikka autokaupaksi.

Helsingin Sanomat 20.3.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *