Neljännes #SataHesarinVirhettä-projektista on nyt kasassa. Tai mentiinhän tässä jo hieman ylikin. Rajoittimeksi nousee selkeästi aika, sillä tuossa parhaimmillaan – tai pahimmillaan – tuli vastaan tilanne, jossa kolme viidestä luetusta jutusta sisälsi jonkinlaisen erheen.
Sanojen hiiliajoitus
Wordlea hehkuttavassa jutussa kompastuttiin sanan iäkkyyden määrittelyyn. Oikaisu ei ole ihan tyydyttävä vieläkään ja sanan käyttöönottovuosi on sitä paitsi tässä kontekstissa merkityksetön. Oleellistahan ei ole kuinka vanha sana on, vaan kuinka vanhahtava se on. Toisin sanoen sanan käytännöllinen poistuminen käytöstä olisi merkityksellistä ei sen lanseeraus. Täysin turha kompastuminen siis.
Epätyydyttävää epätarkkuutta on muotoilla yclad sanaksi, kun tarkemminhan kyse on sanan clad aikamuodosta. Saksasta monille tuttu ge- oli käytössä muinaisenglannissa. Kielen kehittyessä keskienglanniksi ge- muuttui etuliitteeksi y-.
Rahamäärän oikaisu on valitettavasti peräisin muusta lähteestä kuin minun nillityksistäni. Se meni itseltäni ohitse.
Oikaisuja 28.3. klo 15.37. The New York Times osti Wordlen seitsemännumeroisella eikä kuusinumeroisella summalla, kuten aiemmin väitettiin. Sana yclad on ollut käytössä ainakin jo 1300-luvulla, ei vasta 1500-luvulla.
Helsingin Sanomat 28.3.2022
Onko baletti kuninkaallinen tanssi?
Putinin oopperainnostusta käsittelevässä jutussa oli ilmeisesti sekoitettu Hollannin kansallisbaletti jonkin muun maan baletointiin, sillä kansallinen oli korvattu kuninkaallisella.
Oikaisu 28.3. klo 12.30: Tekstissä aiemmin mainittu Hollannin kuninkaallinen baletti korjattu Hollannin kansallisbaletiksi.
Helsingin Sanomat 28.3.2022
Torille vai matkoille?
Financial Times kehui Suomen varautumista Ukrainan sodan laajentumiseen. Hesarin versiossa puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö oli alennettu apulaisosastopäälliköksi. Tätä en voinut tietenkään sietää.
Juttu tietysti herätti myös huolen siitä, että mitenkähän tuo varautuminen todellisuudessa on hoidettu. Viimeksi ulkomaalaisen lehden mehustelu Suomen poikkeuksellisesta varautumisesta kuivui myöhemmin hieman kasaan.
Tällä huomiolla saavutettiin neljännesmatkan rajapyykki, sillä kyseessä taisi olla 25:s havaittu virhe.
Oikaisu 28.3. klo 14.28: Uutisen aiemmassa versiossa mainittiin virheellisesti, että Janne Kuusela olisi puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Kuusela on tämän osaston osastopäällikkö.
Helsingin Sanomat 28.3.2022
Asiana afasia
Bruce Willisin sairautta ja uraa reflektoivassa jutussa on kankeaa suomennosta, johon en halunnut puuttua. Afasia oli määritelty puheen tuottamisen vaikeudeksi. Sen korjaaminen tuotti ilmeisesti vaikeuksia kertoa siitä oikaisussa.
Lisäksi palkintojen määrä ja laatu oli virheellinen. Aluksi jutussa ei mainittu voitettuja Emmyjä lainkaan ja Golden Globet olivat väärin. Oikaisun muotoilu onkin siihen taustaan nähden varsin säästeliäs.
Oikaisu 30.3.2022 kello 22.50: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Willis olisi saanut kaksi Golden Globe -palkintoa. Hän on saanut yhden palkinnon.
Helsingin Sanomat 30.3.2022
Pieniä huolimattomuusvirheitä
Mika Lehtimäen ja Jan Vapaavuoren sekoilusaagaa käsittelevässä jutussa komissaari Mariya Gabrielin nimi oli pudonnut pois ja virke jäänyt siten vajaaksi.
Paul Joyalin näkemyksiä Venäjästä ja Putinista esittelevässä jutussa Aleksandr Litvinenkon nimi oli translitteroitu väärin. Käsittääkseni nimen virheellisyyden korjaamisesta on tapana tehdä oikaisumerkintä, mutta ainakin tällä kertaa toimittaja päätyi salakorjaukseen.
Saman jutun palautetta isotoopin kirjoittamisesta yhdysmerkin kanssa ei otettu onkeen. Molempia muotoja näkee lehdessä kirjoitettavan. Jaksaa hämmästyttää, että miten herran vuonna 2022 tällaisia tehdään vielä ihmisten sekoiluvaikutuksen alaisesti, eikä anneta koneen määrätä, mikä on oikein.
Muutama muukin huomio oli, mutta jätetään ne laskuitta, koska ne eivät saaneet koskaan ansaitsemaansa vastakaikua, enkä juuri nyt jaksa niistä vääntää enempää.