Tekijä: Meikämandoliini ite

Alustava ajatus olisi pitää vapaa viikonloppu tästä touhusta, mutta varsinaisesti mitään uutispimentoa en ole aikeissa toteuttaa. Jos silmään osuu joku juttu, niin saatan siitä merkinnän tehdä, mutta lähtökohtaisesti olisi muut hommat mielessä.

Mikä mies, mikä järjestys?

Kärppäfanien huonosta tuurista kertovassa jutussa käytettiin vanhentunutta järjestysmies-sanaa , kun oikea nimike on järjestyksenvalvoja. Pieni kömmähdys sinänsä, mutta melkein yhtä ärsyttävä kuin sosiaaliturvatunnus. Toisekseen se on melko runsaasti käytetty Hesarissa, kuten tällä haulla voi todeta. Muutama vuosi sitten Hesari lupasi lisätä naisten osuutta jutuissaan, mutta eipä se onnistunut. Mielestäni kannattaisi panostaa myös seksistisen kielen karsintaan. Se saattaisi tukea naisten pääsemistä paremmin esille.

Sivuhuomiona jutussa huvitti pari kohtaa.

Faniryhmä aikoo tehdä tapauksesta periaatteen vuoksi rikosilmoituksen.

Helsingin Sanomat 11.3.2022

Viestiikö faniryhmä tuolla, että se epäilee, ettei poliisi tule asialle mitään tekemään? Mitä se kertoo poliisin arvostuksesta? Pasilan mies tietysti osan siitä kauppasi, mutta osansa on myös resurssipulalla. Vähän niin kuin lehdistössäkin. Poliisi kuitenkin tavoitti rosmot ja omaisuus saatiin takaisin.

”Tällainen ei kuulu jääkiekkokulttuuriin, että varastetaan toisten tavaroita.”

Helsingin Sanomat 11.3.2022

Tämäkin jotenkin huvitti, väsynyt kun olen. Mihin kulttuuriin se kuuluu? Onko jääkiekkokulttuurissa olemassa joku selkeä käyttäytymiskoodisto? Voisiko tätä käyttää jonain kuntoutusmuotona?

Miehen muuttuminen valvojaksi oli sen verran pieni muutos, että todisteita ei jälkipolville tästä jäänyt. Mutta minä tämän silti laskin!

Tuomittu, muttei rangaistu

Epäilen, että joku haluaisi kurmottaa minuakin tästä blogista, mutta tuskin ihan niin vimmatusti kuin Saudi-Arabia islamia halventanutta bloggaria. Raif Badawi vapautui juuri vankilasta 10 vuoden tuomion jälkeen. Rangaistukseen kuului myös 1 000 iskua raipalla, mutta ensimmäisen satsin jälkeen asiasta nousi, aiheesta, sellainen äläkkä, että loput 950 jäi onneksi antamatta. Saudi-Arabia on sittemmin ainakin päättänyt lopettaa ruoskinnan. En ole ihan varma onko se oikeasti loppunut ja onko sharia-lain (kerronko, mihin voit sen hatun tunkea?) mukaiset remelin antamiset edelleen kosheria.

Täsmennys 11.3.2022 kello 21.47: Lisätty ruoskimisrangaistusta koskevaan kohtaan maininta siitä, että Badawi säästyi suurimmalta osalta määrättyjä ruoskaniskuja.

Helsingin Sanomat 11.3.2022

Kaikkien tuntema ranskalainen näyttelijä

Joo-o, sama levy soi taas, enkä jaksa enempää vatvoa sitä puolta tässä. Jussie Smollett lavasti viharikoksen ja pitkällisen souvin jälkeen tuomio tuli. Onhan tuo surullinen ja huvittava, eli surkuhupaisa, tapahtuma. Jotenkin kuvaa hyvin tätä (totuuden jälkeistä) aikaa. Monihan on sitä mieltä, että Smollett on syytön. Huolestuttavinta tässä on tietysti se, että hän saattaa itsekin uskoa niin.

Oikaisu 11.3. klo 14.27: Toisin kuin jutussa kirjoitettiin, Smollettin puolustustiimi pyysi, että tapaus hylättäisiin tai julistettaisiin rauenneeksi, ei että se julistettaisiin väärinkäsitykseksi.

Helsingin Sanomat 11.3.2022

En edes itse jaksa vaivaantua

Sitten oli vielä yksi juttu, jossa pieni kämmi. Mutta en jaksanut siitä laittaa kuin twiitin, jota kukaan ei lue. Alkuperäisessä uutisessa on laajennin ”including”, jonka pudottaminen pois toimii rajoittimena.

Jatkamme aikaisemman aiheen parissa, eli keskiviikon ensimmäinen erhe on sarjasta luin lehdestä, luin internetistä. Tällä kertaa kuitenkin hieman muunneltuna. Nerokas yhdistelmä, jossa juttu perustuu toisen lehden uutiseen siitä, mitä internetissä oli.

Juovuksissa turnaukseen saapuneen snookerpelaajan toilailut oli tuotava suomalaistenkin tietoisuuteen. Omaa toimituksellista kulmaa pyrittiin lisäämään etsimällä alkuperäisessä jutussa lainattua Twitter-viestiä, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Syy löytämättömyyteen ei johtunut viestin olemattomuudesta. Varsinaisesti hartiavoimin sitä ei tarvinnut etsiä, mutta tähän tuottamaani ilmaiseen lehdistöavustamiseen tietysti tuhrautui taas aikaa. En edes tiedä julkaistaanko näitä juttuja paperiversiossa, mutta oikeampi lähestymistapa olisi odottaa niiden mahdollista julkaisua ennen oikaisupyynnön lähettämistä. Blogin tarkoitus ei ole tarjota vastikkeetonta oikoluku- ja faktantarkistuspalvelua kaupalliselle medialle.

Juttu oikaistiin kahdeksassa minuutissa pyynnöstä. Siitä suuri kiitos.

Oikaisu 9.3.2022 kello 19.10: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Robert Milkins olisi poistanut twiittinsä. Näin ei ole ja se on nyt julkaistu myös tässä jutussa.

Helsingin Sanomat 9.3.2022

Toisessa erheessä oli jätetty tarkempi selvitys tekemättä Ed Sheeranin oikeusjuttujen määrästä.

Lisäksi Sheeran on haastettu kahdesti oikeuteen Marvin Gayen Let’s Get It On -kappaleen väitetystä plagioinnista Thinking Out Loud -kappaleeseen.

Helsingin Sanomat 9.3.2022

Useampaa lähdettä tutkimalla päädyin itse tulokseen vähintään kolme. Todellisuudessahan näitä voi olla tukku siihen vielä päälle, ja järkevämpää olisi laskea oikeuteen päätyneitä juttuja, eikä sinne haastamisia. Juttuhan voidaan heivata oikeudesta perusteettomana. Sheeranin puolustukseksi on sanottava, että plagiointi on ihailun korkein muoto (plagioitu lausahdus).

Tässä tapauksessa oikaisu antaa vielä odottaa itseään. Pari muutakin korjausta siellä on vielä jonossa, mutta nekin varmasti käsitellään aikanaan.

Lisäys 10.3.: Helsingin Sanomat oikaisi juttua pyynnöstäni.

Oikaisu 10.3. klo 9:22. Korjattu Thinking Out Loud -kappaleesta nostettujen oikeusjuttujen määrä. Niitä on kolme eikä vain kaksi kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.

Helsingin Sanomat 10.3.2022

Toivoin, että silmääni ei osuisi virheellistä uutista, mutta toisessa niistä Hesarin jutuista, jotka tänään ennätin lukea, sellainen kuitenkin löytyi.

Ukrainan presidentti Zelenskyin voimapuhetta käsittelevässä uutisessa väitettiin virheellisesti, että presidentti puhui ensimmäistä kertaa sodan alettua virkahuoneestaan. Kuitenkin Zelenskyin virallisella Instagram-tilillä julkaistiin 4.3.2022 video, jossa hän torjuu väitteitä pakenemisestaan. Videolla näkyy selvästi, että hän on samassa huoneessa kuin myöhemmässä videossaan.

Lupasin aikaisemmin, että en käsittele sotaan liittyviä nopeita uutisia. Katson, että tämä menee tuon rajoituksen ulkopuolelle, koska se ei käsittele suoranaisesti sotatapahtumia. Juttu haki mielestäni turhaan vauhtia muiden uutisoinnista ja tällä kertaa CNN:n ja The Guardianin juttuihin nojaaminen palkittiin oikaisulla.

Lehti tarvitsee tietysti aina tilkettä, mutta kuten edellisestä postauksesta kävi varmasti ilmi, niin en ole kovin innostunut näistä luin internetistä, luin lehdestä -tyyppisistä jutuista. Vauhdista on tietysti helpompi aloittaa kuin lähtötelineestä, mutta toivoisin suurempaa kunnianhimoa ja toimittajille resursseja niiden himojen toteuttamiseen. Kiitokset nopeasta oikaisemisesta. Pyynnöstä toteutukseen ei kulunut edes puolta tuntia.

Oikaisu 8.3. klo 20.38: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että kyseessä olisi ollut ensimmäinen kerta Venäjän hyökkäyksen aikana, kun Zelenskyi nähdään työhuoneessaan. Todellisuudessa Zelenskyi on nähty sosiaalisessa mediassa aiemminkin samassa huoneessa.

Helsingin Sanomat 8.3.2022

En ehtinyt tänään kovin montaa uutista lukea, mutta kaksi niistä oli virheellisiä. Saldo on siis tällä hetkellä 8 virheellistä uutista. Tämä maininta olkoon lähinnä omaa muistia virkistämään.

Internet on täynnä kultaa, uutiskultaa!

Ensimmäiset virheet löytyvät Elon Muskin shakkikommenttia koskevasta jutusta. Ensimmäinen virhe on se, että Twitter-viesteistä tehdään uutisia. Ymmärrän, että kilpailu on kovaa, mutta Hesarin ei pitäisi näihin lähteä mukaan. Ainakaan sillä tyylillä, mitä kyseinen juttu edustaa. Jos ei ole muuta sanottavaa kuin ”raportointi” siitä, mitä internetissä tapahtuu, niin sitten kannattaa jättää juttu tekemättä.

Tämä toki irvailua, eikä tätä kirjanpidossani virheeksi lueta. Varsinainen virhe koskee käännöksen laatua. Viittasin tähän ongelmaan aikaisemmassa postauksessani. Kielenkääntäjät on todettu liian kalliiksi ja siten tarpeettomiksi. Jokainen toimittajahan osaa englantia, joten hukkaanhan ne rahat menisivät (sarkasmia).

”Šakki on yksinkertainen peli. Ymmärrettävää, kun meidän piti pelata vain oravilla ja kivillä, mutta nyt meillä on tietokoneet”, Musk twiittasi.

Helsingin Sanomat 7.3.2022

Idiomaattinen suomennos ilmaisulle ”play with” tässä kontekstissa on ”leikkiä”. Annoin palautetta, mutta ilman vastausta tai korjausta. En sinänsä ihmettele, en itsekään haluaisi koskea tuollaiseen juttuun sen jälkeen, kun sen on saanut eteenpäin.

Nimet ja niiden taivutusmuodot

Toisessakin jutussa on liittymäpinta Elon Muskiin ja Twitteriin. Tässä oli kuitenkin nähty hitusen enemmän vaivaa tehdä asiasta uutinen.

Listalla on myös Venäjän rikkaimpien miljardöörien Vladimir Potanin ja Aleksei Mordašovin luksusjahteja.

Helsingin Sanomat 7.3.2022

Potanin oli jäänyt taivuttamatta. Enpä ole itsekään mikään ekspertti venäläisten tai slaavilaisten nimien kanssa, koska ne ovat vaikeita. Lisäksi jutusta puuttui oleellinen tieto siitä, että Timtšenkon huvijahti Lena on takavarikoitu. Toimittaja oli ystävällinen ja korjasi sekä nimen kirjoitusasun että lisäsi tiedon takavarikoinnista. Kirjoitusvirheistä ja vastaavista korjauksista voi tehdä piilokorjauksia, mutta olisihan siitä voinut samaan loppukaneettiin laittaa maininnan.

Lisätty 7.3.2022 kello 20.05 tieto Timtšenkon Lena-huvijahdin takavarikosta.

Helsingin Sanomat 7.3.2022

Täytyisi pitää kirjaa luettujen juttujen ja virheitä sisältävien juttujen määrästä. Niiden pohjalta saisi laskettua suhdeluvun. Näppituntumalta sanoisin, että ehkä jopa joka viidennessä jutussa on jotain pielessä. Jos lukisin ja tarkastaisin kaikki Hesarin jutut parin viikon ajalta, niin uskoisin pääseväni tuohon sadan virheellisen jutun tavoitteeseen. Aika ei kuitenkaan tällaiseen riitä. Virheellisten väitteiden tuottaminen on huomattavasti vähemmän työlästä kuin niiden korjaaminen.

Kyberhyökkäys

Tässä kyberhyökkäyksiä käsittelevässä jutussa väitetään psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdyn hyökkäyksen tapahtuneen vuonna 2020. Kiristys alkoi silloin, mutta hyökkäys tehtiin jo marraskuussa 2018 ja Helsingin Sanomien mukaan ”murtajilla oli pääsy tietojärjestelmään maaliskuulle 2019 asti, jolloin murto tiettävästi havaittiin Vastaamossa.”

Lisäksi kohta ”kun varastettu tietomassa julkistettiin dark webissä, kaupallistaminen meni siinä” on tapahtunutta vähättelevä yksinkertaistus. Tämä on toki haastateltavan näkemys asiasta, mutta toimittajan tehtävänä ei ole vain kertoa eteenpäin haastateltavan näkemyksiä. Alkuperäisen kiristäjän osalta ”kaupallistaminen” päättyi, mutta tietojen leviäminen on mahdollistanut kiristämisen ja tietojen muun rikollisen hyödyntämisen.

Lisäys 7.3.: Helsingin Sanomat on oikaissut juttua pyynnöstäni.

Oikaisu 7.3.2022 kello 10.47: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtiin hyökkäys vuonna 2020. Todellisuudessa hyökkäyksiä tehtiin vuosina 2018 ja 2019.

Helsingin Sanomat 7.3.

Entinen presidentti

Viron entistä presidenttiä (en muuten pidä tästä ohjeesta) käsittelevässä jutussa Ilvestä tituleerataan Tarton yliopiston professoriksi. Ilves on kuitenkin vieraileva professori. Uutisissa professorin nimikkeen käytöstä esiintyy paljon haparointia. Ilveksen pesti on määräaikainen ja hänellä on ”vain” maisterin tutkinto, joten oleellista olisi tuoda esille oikea nimeke.

Toinen silmää säräyttänyt kohta on

”Mikään määrä kumbayahia ei siihen auta.”

Helsingin Sanomat 6.3.2022

Tässä yhdysvaltalaisille (Ilves on asunut pitkään Yhdysvalloissa) täysin idiomaattinen sanonta on käännetty suoraan suomeksi ilman mitään selitettä. Kuinka monelle tällainen lausahdus aukeaa? Lisäksi kirjoitusasu on erikoinen, vaikkakin hyväksyttävä. H-kirjain ei kuitenkaan äänny, joten parempi kirjoitusasu olisi kumbaya.

Väärät sitaatit

Huvittavin virhe on jutussa, jossa käsitellään virheellisiä sitaatteja. Yllättävän uusistakin tokaisuista löytyy epäselvyyksiä ja ne esitetään joko väärässä muodossa tai väärän henkilön nimissä.

Varsin ironista, että jutussa väitetään erään lainauksen olevan peräisin Tim Burtonin Alice in Wonderland (2010) -elokuvasta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Oman erityispiirteensä tähän tuo se, että virheellinen tieto on toisen virheellisen tiedon korjaus. Lisäksi kyseinen ”tieto” on peräisin lukijalta. Journalistin ohjeet tietojen tarkistamisesta mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin kriittisesti suhtautumisesta on tässä jätetty huomioimatta. Kovin kummoista vahinkoa ei tietysti päässyt tällaisessa asiayhteydessä syntymään, mutta pieni isku toimittajan ja lehden uskottavuudelle kuitenkin. [Huom 4.4.: Oikaisu muutti jutun sisältöä ja lukijan roolin merkityksellisyys virheen syntyyn on vaihtunut epäselväksi. Aikaisempi muotoilu antoi vaikutelman siitä, että väärä tieto Burtonista on peräisin lukijalta. Nyt vaikuttaa siltä, että lukija on kertonut, että lainaus ei ole kirjasta.]

Lisäys 10.3.: Tietooni on saatettu, että lehti on aikeissa oikaista juttua, jos väitteeni osoittautuu todeksi. Tällaisissa oikaisupyynnöissä haasteeksi muodostuu osoittaa todeksi asia, jota ei ole olemassa.

Aluksi lähetin sähköpostia toimittajalle saadakseni vastauksen siihen, onko sitaatin alkuperä oikeasti vahvistettu. Eli toisin sanoen, onko todennäköistä, että minä olen asiassa väärässä ja jotenkin erehtynyt. En saanut vastausta, joten seuraavaksi jouduin tekemään melko kattavan taustatyön varmistaakseni, että olen oikeassa. Hankin ja luin elokuvan käsikirjoituksen, hankin elokuvan, purin sen tekstitykset tekstitiedostoksi ja luin ne. Lopuksi vielä katsoin elokuvan varmistuakseni, että kyseinen lausahdus ei jostain syystä ole voinut jäädä pois tekstityksistä. Tämän jälkeen kirjoitin oikaisupyynnön.

Seuraavassa en viittaa tähän kyseiseen yksittäistapaukseen muuten kuin esimerkkinä isommasta kokonaisuudesta. Jokainen varmasti ymmärtää, että tämän mittakaavan vastikkeeton vaivannäkö ei ole millään tavalla järkevää, eikä sen pitäisi olla millään tavalla tarpeellista. Lukijan pitäisi voida luottaa siihen, että lehdessä olevat asiat pitävät paikkaansa. Lehdellä on vastuu lukijalle, mutta lehden rehellisyys ei pitäisi olla lukijan vastuulla. Näin kuitenkin kiistatta on. Ilman tarkkaavaisia lukijoita tilanne olisi vielä paljon pahempi kuin se tällä hetkellä on. Ilman vastavoimaa rima pudotettaisiin alhaisimmiltakin kannattimilta ja tallottaisiin nurmen alle.

Lisäys 4.4.: Juttu on oikaistu. Mielenkiintoista oli, että verkkoversion oikaiseminen unohtui ja sitä piti erikseen pyytää. Tässä on nyt muutenkin tullut viitteitä sille, että oikaisujen tekeminen ei oikein innostaisi Hesaria. Oikaisut tehdään välillä selkeästi pitkin hampain ja joitain virheitä ei ole useammasta pyynnöstä huolimatta korjattu. Verkkoversion korjauksen putoaminen kelkasta kertoo mielestäni siitä, että oikaisuja ei tehdä systemaattisesti. Se taaasen mielestäni osoittaa, että niihin ei suhtauduta riittävän vakavasti.

Oikaisu 2.4. kello 11.15: Jutussa väitettiin alun perin, että sitaatti, jossa Liisa kysyy Valkoiselta Kanilta, kuinka pitkä on ikuisuus, ei olisi Lewis Carrollin kirjasta Liisa Ihmemaassa vaan Tim Burtonin samannimisestä elokuvasta. Todellisuudessa sitaatti ei ole myöskään Burtonin elokuvasta, vaan sen alkuperä on edelleen toimitukselle epäselvä.

Helsingin Sanomat 4.4.2022

Kovin pitkään ei tarvinnut seuraavaa osumaa etsiä Helsingin Sanomista. Tämä virhe vaikuttaa lisäksi hyvältä esimerkiltä uutistoimituksen haasteista. Juttu ei ole omaa tuotantoa, vaan se on edelleenjulkaistu. Lisäksi virhe näyttäisi olevan haastateltavan osuudessa. Usein haastateltavan annetaan höpötellä omiaan, eikä heidän lausuntojaan korjata tai haasteta millään tavalla. Sinänsä ymmärrettävää, että kyseisessä tapauksessa toimittajalle ei tulisi mieleen epäillä, etteikö Kipchoge tietäisi, mistä puhuu.

”Oli hienoa palata Japaniin, kun onnistuin viime vuonna voittamaan Osakassa olympiakultaa”, Kipchoge kertoi ja kiitteli vuolaasti japanilaisyleisöä kannustuksesta.

Helsingin Sanomat 6.3.2022

Olympiamaraton juostiin viime vuonna Sapporossa. Vaikka ei nyt tähän asiaan liitykään, niin siirto Tokiosta Sapporoon on erityisesti jälkikäteen erikoinen. Siirtoa perusteltiin viileämmällä säällä, mutta lopulta Tokion ja Sapporon lämpötiloissa ei eroa juuri ollut. Siirto olikin ehkä enemmän mediapeliä.

STT:n lähdettä tutkimalla selviää, että virhe ei ole alkuperäisessä AFP:n uutisessa, vaan se on tapahtunut käännösvaiheessa. Vaikka ensin ounastelin kyseessä olevan hyvä esimerkki näistä kahdesta mainitusta haasteesta, niin osoittautuikin, että tämä oli esimerkki siitä, että vaikka jutussa ei virhettä ole, niin käännösvaiheessa sen sinne voi lisätä.

Käännösvirheiden pariin palaan varmasti myöhemmin. Erityisesti englannin osalta mediassa on asenne, että kielenkääntäjillä ei tee mitään, kun kaikki englantia osaavat.

Lisäys: STT on oikaissut jutun pyynnöstäni iltapäivällä ja lopulta Hesarikin oikaisun sai julki.

Oikaisu 6.3.2022 kello 20.50: Eliud Kipchoge voitti olympiakultaa viime vuonna Sapporossa, ei Osakassa, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Helsingin Sanomat 6.3.2022

Tarkoituksena oli aloittaa metsästys huomenna, mutta osui niin herkullinen juttu silmään, että piti ottaa se heti käsittelyyn.

Helsingin Sanomien kolmen virkkeen uutisessa on ainakin kaksi virhettä.

Espoossa Soukankaaren tiellä syttyi lauantai-iltana huoneistopalo, kertoo Lounais-Suomen poliisi Twitterissä.

Helsingin Sanomat 5.3.2022

Todellisuudessa viestin oli tietysti lähettänyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Uutinen päivittyy ja korjaus olisi luultavasti tapahtunut itsenäisestikin, mutta tässä malliesimerkki siitä, miten kiireessä tehdään virheitä.

Otin haasteeksi etsiä sata virheellistä uutista Helsingin Sanomista. Enää siis 99 kappaletta jäljellä. Reiluuden nimissä sotauutisointi rajautuu metsästyksen ulkopuolelle. Toki laajemmat ja analyyttiset jutut ovat vapaata riistaa, mutta epäluotettavaan tietoon perustuvat nopeat jutut tuntuvat liian helpoilta kohteilta.

Mielenkiintoista nähdä kauanko jahdissa menee ja toimiiko rajoittimena oma rajallinen aika, vai virheiden vähyys.

Tätä ensimmäistä varsinaista postausta kirjoittaessa juttu jo oikaistiinkin. Lisäpisteet oikaisun läpinäkyvyydestä.

Oikaisu 5.3. kello 21.52: Asiasta kertoi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos eikä Lounais-Suomen poliisi, kuten uutisessa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Helsingin Sanomat 5.3.2022