Feelut

Neljännes #SataHesarinVirhettä-projektista on nyt kasassa. Tai mentiinhän tässä jo hieman ylikin. Rajoittimeksi nousee selkeästi aika, sillä tuossa parhaimmillaan – tai pahimmillaan – tuli vastaan tilanne, jossa kolme viidestä luetusta jutusta sisälsi jonkinlaisen erheen.

Sanojen hiiliajoitus

Wordlea hehkuttavassa jutussa kompastuttiin sanan iäkkyyden määrittelyyn. Oikaisu ei ole ihan tyydyttävä vieläkään ja sanan käyttöönottovuosi on sitä paitsi tässä kontekstissa merkityksetön. Oleellistahan ei ole kuinka vanha sana on, vaan kuinka vanhahtava se on. Toisin sanoen sanan käytännöllinen poistuminen käytöstä olisi merkityksellistä ei sen lanseeraus. Täysin turha kompastuminen siis.

Epätyydyttävää epätarkkuutta on muotoilla yclad sanaksi, kun tarkemminhan kyse on sanan clad aikamuodosta. Saksasta monille tuttu ge- oli käytössä muinaisenglannissa. Kielen kehittyessä keskienglanniksi ge- muuttui etuliitteeksi y-.

Rahamäärän oikaisu on valitettavasti peräisin muusta lähteestä kuin minun nillityksistäni. Se meni itseltäni ohitse.

Oikaisuja 28.3. klo 15.37. The New York Times osti Wordlen seitsemännumeroisella eikä kuusinumeroisella summalla, kuten aiemmin väitettiin. Sana yclad on ollut käytössä ainakin jo 1300-luvulla, ei vasta 1500-luvulla.

Helsingin Sanomat 28.3.2022

Onko baletti kuninkaallinen tanssi?

Putinin oopperainnostusta käsittelevässä jutussa oli ilmeisesti sekoitettu Hollannin kansallisbaletti jonkin muun maan baletointiin, sillä kansallinen oli korvattu kuninkaallisella.

Oikaisu 28.3. klo 12.30: Tekstissä aiemmin mainittu Hollannin kuninkaallinen baletti korjattu Hollannin kansallisbaletiksi.

Helsingin Sanomat 28.3.2022

Torille vai matkoille?

Financial Times kehui Suomen varautumista Ukrainan sodan laajentumiseen. Hesarin versiossa puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö oli alennettu apulaisosastopäälliköksi. Tätä en voinut tietenkään sietää.

Juttu tietysti herätti myös huolen siitä, että mitenkähän tuo varautuminen todellisuudessa on hoidettu. Viimeksi ulkomaalaisen lehden mehustelu Suomen poikkeuksellisesta varautumisesta kuivui myöhemmin hieman kasaan.

Tällä huomiolla saavutettiin neljännesmatkan rajapyykki, sillä kyseessä taisi olla 25:s havaittu virhe.

Oikaisu 28.3. klo 14.28: Uutisen aiemmassa versiossa mainittiin virheellisesti, että Janne Kuusela olisi puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Kuusela on tämän osaston osastopäällikkö.

Helsingin Sanomat 28.3.2022

Asiana afasia

Bruce Willisin sairautta ja uraa reflektoivassa jutussa on kankeaa suomennosta, johon en halunnut puuttua. Afasia oli määritelty puheen tuottamisen vaikeudeksi. Sen korjaaminen tuotti ilmeisesti vaikeuksia kertoa siitä oikaisussa.

Lisäksi palkintojen määrä ja laatu oli virheellinen. Aluksi jutussa ei mainittu voitettuja Emmyjä lainkaan ja Golden Globet olivat väärin. Oikaisun muotoilu onkin siihen taustaan nähden varsin säästeliäs.

Oikaisu 30.3.2022 kello 22.50: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Willis olisi saanut kaksi Golden Globe -palkintoa. Hän on saanut yhden palkinnon.

Helsingin Sanomat 30.3.2022

Pieniä huolimattomuusvirheitä

Mika Lehtimäen ja Jan Vapaavuoren sekoilusaagaa käsittelevässä jutussa komissaari Mariya Gabrielin nimi oli pudonnut pois ja virke jäänyt siten vajaaksi.

Paul Joyalin näkemyksiä Venäjästä ja Putinista esittelevässä jutussa Aleksandr Litvinenkon nimi oli translitteroitu väärin. Käsittääkseni nimen virheellisyyden korjaamisesta on tapana tehdä oikaisumerkintä, mutta ainakin tällä kertaa toimittaja päätyi salakorjaukseen.

Saman jutun palautetta isotoopin kirjoittamisesta yhdysmerkin kanssa ei otettu onkeen. Molempia muotoja näkee lehdessä kirjoitettavan. Jaksaa hämmästyttää, että miten herran vuonna 2022 tällaisia tehdään vielä ihmisten sekoiluvaikutuksen alaisesti, eikä anneta koneen määrätä, mikä on oikein.

Muutama muukin huomio oli, mutta jätetään ne laskuitta, koska ne eivät saaneet koskaan ansaitsemaansa vastakaikua, enkä juuri nyt jaksa niistä vääntää enempää.

En kuuntele yleensä suomenkielisiä podcasteja (syy jääköön arvuuteltavaksi), mutta äskeisen siirtymän ajaksi täytyi jotain kuunneltavaa saada viihdykkeeksi, kun kuuntelujonosta ei löytynyt oikein mitään inspiroivaa. Valinta osui podcastiin, jonka nimi on ehkä Uutisraportti. Viihdykettä sieltä löytyikin, mutta ei ihan alkuun ounastellulla tavalla.

En kovin pitkälle päässyt, kun eteen tuli ilmeinen virhe ja kuuntelu tyssäsi siihen. Samalla avattiin peli Hesarin monimediakentälle. Jahtia voikin harrastaa muutenkin kuin lukemalla. Sinänsä loistava havainto, koska tämähän mahdollistaa asioiden samanaikaisen tekemisen ja siten nopeuttaa metsästyksen päättymistä. Tosin en usko, että painopiste tulee lehdestä siirtymään, mutta virkistävä aluevaltaus kuitenkin.

print(”Kerro nimesi: ”)

Nimi jäi epäselväksi, enkä ole varma, että onko kyseessä Uutisraportti-podcast, vai podcast, jonka nimi on Uutisraportti. Nimi on esillä yleensä muodossa Uutisraportti podcast ja on siten väärin kirjoitettu. Ehkä kyseessä on joku alustasta riippuva nimeämisongelma tai joku muu mystinen seikka.

Koditon ei voi mennä kotiinsa

Toinen ihmetyksen aihe on, että ohjelmalta (helpompaa näin) näyttäisi puuttuvan koti. Ilmeisesti aikoinaan ohjelma on ollut esillä Nyt.fi:n kyljessä. En ole varma onko tuolloinkaan kaikki jaksot olleet esillä, koska lähetyksiä näyttäisi olevan viikoittain, mutta listauksessa on koloja. Uusin jakso on esillä politiikan toimituksen alla. Siitä selviää, että Hesari ei itsekään ota selvää, mikä ohjelman nimi on. Lisäksi jutun perässä väitetään, että muut podcastit löytyvät tämän linkin takaa. Sieltä ei kuitenkaan löydy esimerkiksi edellisviikon ohjelmaa ja Uutisraportti listataan nimellä podcast.

Twitterissä ohjelma linkittää Spotifyhin. Ihmetyttää, miksi useamman vuoden säännöllisesti ilmestyneelle ohjelmalle ei ole tehty omaa sivua tai miksei sillä ole selkeää paikkaa Hesarin sisällössä. Tämän kaiken päälle ohjelma pyörii toimittajan henkilökohtaisella (?) kanavalla YouTubessa. Toisaalta jos katsoo Hesarin omaa kanavaa YouTubessa, niin alkaa hahmottua, mistä on kyse. Ilmeisesti asiasta vastaava taho on jämähtänyt jonnekin edellisen vuosituhannen paikkeille.

Mutta paperilehtihän on paras käyttöliittymä

Kummastellessani Hesarin haluttomuutta tuoda ohjelmaa tai edes lehteä esille muualla kuin omilla sivuillaan ja Twitterissä, tuli taasen ihmeteltyä, miten kehnot Hesarin nettisivut ovat.

Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun kertovan jonkin järjellisen syyn sille, miksi käyttäjää yritetään kampittaa jättämällä linkittämättä noin herkullisesti tarjolla olevat siirtymät.

Otsikosta ja jaksoa kuuntelemalla olikin helppo yhdistää ohjelman kolmikosta yksi englannin kielen innokas viljelijä aikaisemmin blogissa puidun virheen tuottajaan. Jos blogin virheiden laskentatyyli olisi lainattu CinemaSinsiltä, niin julistaisin tässä vaiheessa #SataHesarinVirhettä päättyneeksi reippaasti yli sadan virheen lopputuloksella. Harmillisesti tuli kuitenkin päädyttyä siihen, että virheiden ja hermostumisen määrästä huolimatta, vain virheellisten juttujen määrä merkitsee.

Tarjoilija, alkupalat ovat kuraa, katsotaan sitä pihviä!

Menkäämme siis niiden virheiden pariin. Alkaen noin 19 minuutin 39 sekunnin kohdalla ohjelmassa kerrotaan tarina, jossa baseball-ottelussa väärinpäin roikotettu Kanadan lippu olisi aiheuttanut todella ison polemiikin Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä. Toki jonkinlaista nokkapokkaa syntyikin, mutta tuskinpa ihan sillä tasolla, mitä ohjelmassa maalailtiin. Samoin pääosa jutun faktoista olivat fiktiota. Tai ainakin varsin väärin muistettuja.

Toisin kuin ohjelmassa sanottiin tämä lippuskandaali:

• Ei tapahtunut 80-luvulla, vaan vuonna 1992.
• Kyseessä ei ollut loppuottelu, vaan kuudennessa ottelussa päättyneen ottelusarjan toinen peli.
• Kanadalaisjoukkue ei ollut Toronto Expos (eikä Montreal Expos), vaan Toronto Blue Jays.
• Presidentti ei ollut Reagan, vaan George H.W. Bush.
• Presidentti ei mennyt Kanadaan pyytämään anteeksi.

Lisäksi ohjelmassa väitettiin, että lipun päätyminen väärinpäin olisi ollut vitsi. Sitä asiaa on hankala selvittää, mutta uskottavampaa lienee, että kyseessä olisi vahinko (Battistella 2014, sivu 135). Mielenkiintoinen juttu löytyy myös The Globe and Mail -lehdestä.

Toimittajaa Twitterissä häiriköimällä asia eteni ilman sähköpostin naputtelua ja oikaisu luvattiin seuraavaan jaksoon. Kiitos siitä!

Lisäys 26.3.2022: tällä viikolla julkaistussa jaksossa oikaistiin juttu. Oikaisu alkaa suunnilleen ajassa 1.07.30. Oikaisu jää hieman vajaaksi, koska kaikkia virheellisiä kohtia ei mainita ja korjata oikeilla, mutta virheen myöntäminen sujui kyllä mallikkaasti.

Nukkumatti jäi toiseksi ja seuraava erä otettiin varmasti lähes yhtä harottavin silmin juttuaan silmäilleen toimittajan kanssa. #SataHesarinVirhettä-jahti jatkui siis yövuoron merkeissä, kun elämänhallinnan akuutin vajeen takia en mennyt ihmisten aikoihin nukkumaan, vaan jäin kaivelemaan virheitä esiin.

Kuuhullut Nasassa

Nasan aikeista lentää Kuuhun ja takaisin kertovassa jutussa oli muutama virhe, joista kahdesta päästiin yksimielisyyteen.

Oikaisu 18. maaliskuuta kello 10: Linkki korjattu johtamaan Nasan eikä Space.com sivulle. SLS on määrä lähettää aikaisintaan toukokuussa.

Helsingin Sanomat 18.3.2022

Ensimmäinen jäljelle jäänyt erimielisyys koskee matkan tarkkuutta. Jutussa kerrotaan, että rakettia raahataan laukaisualustalle ”noin 6,4 kilometrin” päähän. Juttuun linkitetyn tiedon perusteella matka olisi 4,2 mailia, eli noin 6,8 kilometriä. Tuntui hassulta, että monessa lähteessä mainittu noin neljä mailia päätyi muotoon 6,4 kilometriä, eikä 6,5 kilometriä. Suurpiirteinen noin 6 kilometriä olisi ratkaissut tämän parhaiten.

Toinen eetteriin kadonnut ehdotukseni koski jutun lopussa olevaa kohtaa.

Viimeksi saman kokoluokan kantoraketti lensi joulukuussa 1972. Se oli kantoraketti Saturn V, joka vei Apollo 17 -lennolla kolme astronauttia Kuuhun.

Helsingin Sanomat 17.3.2022

Kun kyseessä on kuulennon valmistelua koskeva uutinen, niin mielestäni olisi ollut varsin luontevaa olla tuossa hieman tarkempi. Pitäähän tuo lausahdus paikkaansa, mutta tässä asiayhteydessä olisi voinut kertoa, että kolmesta astronautista vain kaksi pääsi Kuun pinnalle käppäilemään ja yksi joutui jäämään ajelemaan ympyrää.

Otoskokoni on yli 9 miljoonaa!

Vähien unien jälkeen sykähdytti lukea, että sehän on viides lottovoitto iskenyt peräkkäin. Onnellisista suomalaisista kertovassa jutussa väitettiin aluksi, että kyselyyn olisi vastannut yli 9 miljoonaa henkilöä. Luku kuulosti melko isolta siinä vaiheessa, kun sen aamupalapöydässä äänen karjaisin. Kunnioitettava ja epäuskottava määrä. Lisäksi oli hieman epätarkkuutta siitä, milloin tiedot on kerätty.

Oikaisu 18.3. kello 9. Toisin kuin uutisessa aiemmin virheellisesti kerrottiin, tuore raportti ei pohjaudu kyselyyn, johon vastasi vuonna 2021 yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Tuoreessa raportissa vastaajia oli noin 150 maasta kustakin noin tuhat. Raportissa tehdään vertailua myös kahden edeltävän vuoden vastaavan kokoisen ryhmän vastauksiin.

Helsingin Sanomat 18.3.2022

Ei väärin translitteroitu nimi henkilöä paranna

Arnold Schwarzeneggerin Venäjän johtoa ripittävästä videosta kertovassa jutussa oli venäläisen Juri Vlasovin nimi translitteroitu erheellisesti. Tästä lajityypistä onkin jo yksi aikaisempi osuma. Omankin kansan toilailuja kritisoivalla videolla saattaa jopa olla jotain vaikutusta. Mikäli Venäjälle länsimaisen sosialistisen median hapatusta jonkin verran tihkuisi. Hieno puhe, nautin siitä.

Lisäksi jutussa oli samantyyppinen lukujen tarkkuuteen liittyvä kohta kuin tuossa rakettihommassakin. Tässä kuitenkin nähtiin sanojeni viisaus ja otettiin onkeen. Toki tilannekin oli kehittynyt ja aikaisempi luku jäänyt jo historiaan (ainakin toistaiseksi). Ristiriitaista, kun toisaalta vaadin tarkkuutta ja sitten kun sitä on, niin alkaa nillitys.

Oikaisu kello 14.56: Korjattu Juri Petrovitš Vlasovin nimen kirjoitusasu. Tarkennettu Schwarzeneggerin Twitter-tilin seuraajien määrä.

Helsingin Sanomat 18.3.2022

Viidessä minuutissa tehty oikaisu oli hieno suoritus. Varsinkin kun oikeita oikaisupyyntöjä on jäänyt makaamaan, vaikka suurin osa niistäkin on lopulta korjattu.

Olen pitänyt kiirettä, enkä ole Hesaria ehtinyt tutkia kovin tarkasti. Muutamia juttuja olen toki lukenut, mutta niistä ei ole virheitä löytynyt. Olisi melkoista haihattelua kuvitella, että äärimmäisen vähäistä huomiota nauttiva blogini olisi tässä jollain tavalla merkityksellinen. Koko lehden laajuinen sisuuntuminen, jossa on päätetty näyttää minulle, että lehden tekeminen ilman (ilmeisiä) virheitä on mahdollista, lienee harhainen. Voidaan kuitenkin varmuudella todeta, että jos monimaailmatulkinta pitää paikkaansa, niin tällainenkin on jossain todellisuudessa tapahtunut.

Itsehän sisuunnuin siinä määrin, että päätin tälle illalle virheen kaivaa. Kolme juttua melko tarkkaan tiirailtuani päätin palata perusasioiden pariin. Kaivoin esille jutun, jossa uutisointi perustuu (osittain) englanninkielisen jutun referointiin. Vanha keino osoittautui taasen paremmaksi kuin säkillinen uudehkoja.

Voiko kirkko erota kirkosta kirkossa?

Venäjän ortodoksisen kirkon johtajaa, joka ainakin osassa maailmaa saatetaan tuntea kohta paremmin nimellä ”Tiedät kai kuka”, ja hänen sammakoitaan ruotivassa jutussa, väitettiin:

Amsterdamilainen ortodoksikirkko puolestaan pyysi Kirillin erottamista ja oman kirkon siirtämistä Moskovan patriarkaatista Konstantinopolin patriarkaattiin.

Helsingin Sanomat 17.3.2022

Vaikka todellisuudessa kyseinen kirkko (onko kirkko ja seurakunta tällaisessa kontekstissa synonyymeja?) oli todennut, että Kreikka on (onhan se kiistatta ainakin tähän aikaan vuodesta) kliffempi (tai kliffampi, jos niin haluat) paikka kuin Venäjä ja on sinne päin yhteistyössä jatkossa. Tuohan oli toki hieman hupailevasti todettu, ja taustallahan on hieman isompaa skismaa, eikä tässäkääm tapahtumassa ole kyseessä ihan pieni asia. Väärinkäsitys kuitenkin tuon canonical dismissal -ilmaisun tarkoituksesta. Esimerkiksi tässä jutussa tehdään kuitenkin päivänselväksi, mistä on kyse ja kenen (tarkemmin minkä) eroamisesta on kyse.

The parish said it had asked the Netherlands’ diocese for ”canonical dismissal,” which would effectively remove it from the Russian Orthodox Church.

Business Insider 14.3.2022

Seurakunnan sivuilta voi lukea totuuden

Alla vielä lainaus seurakunnan omilta sivuilta:

During the meeting, the clergy unanimously announced that it is no longer possible for them to function within the Moscow Patriarchate and provide a spiritually safe environment for our faithful. They have asked Archbishop Elisey to grant them canonical dismissal. They have also sent a request to Metropolitan Athenagoras of Belgium, the Netherlands and Luxembourg (Ecumenical Patriarchate of Constantinople) to be received into his diocese. The metropolitan has expressed his willingness to consider the request and will request a canonical release from Archbishop Elisey.

Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta Amsterdamissa 12.3.2022

Jääkäämme Herran haltuun ja odottamaan oikaisua.

Lisäys 26.3.2022: Herraa piti hieman avittaa ja uudistaa pyyntö, joka oli syistä johtuen jäänyt huomiotta. Juttua on nyt korjattu, mutta samalla siihen livahti kielivirhe, mutta itse pesen tästä jo käteni.

[K]orjattu kohta, jossa kerrottiin amsterdamilaisen kirkon pyytäneen Moskovan patriarkan Kirillin erottamista. Eropyyntö koski kyseisen kirkon siirtoa Moskovan patriarkaatista Konstantinopolin patriarkaattiin.

Helsingin Sanomat 26.3.2022

En varmaankaan selittänyt sen kummemmin haasteen kohdistumista juuri Helsingin Sanomiin. Syitä on kolme. Ensinnäkin kyseessä on pitkäikäinen, arvostettu ja kansallisesti erittäin laajalevikkinen sanomalehti. Toisekseen Hesarin uutiset ovat helposti saatavilla sähköisessä muodossa. Koska olen ihan ”normaali” ihminen, niin pääosa ajasta menee muuhun kuin virheiden kyttäämiseen ja niiden todeksi osoittamiseen. On kätevää, että pystyn lukemaan lehteä muuallakin kuin viikonlopun aamupalapöydässä. Kolmannekseen Hesari on aikaisemman kokemukseni perusteella kohtalaisen hyvä avustamaan sisällöntuotannossa tätä blogia varten. Erheitä siis on tullut ennenkin vastaan siinä määrin, että koin Hesarin olevan hyvä aloituspaikka.

Kun saan satasen täyteen #SataHesarinVirhettä-haasteestani, niin seuraava kohde tulee olemaan joku muu kotimainen media. Luultavasti näin isoa kampanjaa ei ole ihan hetkeen tämän päättymisen jälkeen luvassa, vaan toteutukset ovat pienimuotoisempia, eli lyhytkestoisempia. Ehkäpä siinä oli riittävä sepustus alustukseksi ja voimme siirtyä tämän päivän virheiden pariin.

Silakat ovat pieniä joulukaloja

Nopealla uutisten vilkaisulla en ollut uskoa korviani, kun sanoin itselleni ääneen: ”Eihän täältä löydy kuin yksi kirjoitusvirhe. Eihän tällaisesta jaksa edes sähköpostia rustata, vaan on laitettava Twitter-viesti.” Homma jäikin sen takia odotukselle ja tuli myöhemmin bongattua oikea virhe toisesta jutusta, jonka jälkeen, lähinnä mainosmielessä, tuli tuosta kirjoitettua twiitti. Kun sen jälkeen aloin oikeasti lukea juttua, niin oli siellä pari muutakin tekstiasullista hommaa vinossa, kuten otsikossakinkin [sick] väärin taivutettu nimi. Otsikosta kylläkin oli korjattu leipätekstin kaksoispassiivi. Varsinaista pakkoa näitä ei olisi päivittäin tehdä, mutta täytyy sanoa, että vähän hirvittää tämän projektin kesto ja eritoten sen rosvoama aika. Sen takia täytyy takoa, vaikka rauta ei todellakaan ole kuuma, ja pyytää pienetkin kalat.

Käännä se toisinpäin

Käännösuutiset. Voinko niistä enää enempää sanoa ilman, että kuulostan rikkinäiseltä gramofonilta? Tosin korvieni välissä oleva levylautanen alkaa olla sen verran täynnä itsellä tuosta aiheesta, että pakko siitä on venttiiliä tähän suuntaan avata. Se helpottaa hieman päätä kiristävää vannetta.

Tyypillinen tarina: toimittajan täytyy kirjoittaa uutinen, toimittaja löytää englanninkielisen uutisen, toimittaja kääntää uutisen, Feelut.com tekee oikaisupyynnön. Oikaisussa on kylläkin virhe, sillä ”lause” pitäisi olla ”virke”. Mutta me emme ole täällä (niin) pikkumaisia, että alkaisimme tuollaisesta nillittämään (tämän enempää).

Oikaisu 10.3.2022 kello 17.48: Korjattu viimeinen lause. Aiemmin jutussa sanottiin virheellisesti, että yhtiöt olisivat yrittäneet löytää monimutkaisia rahoitusjärjestelyitä, joilla ne voisivat välttää Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden vaikutukset.

Helsingin Sanomat 10.3.2022